Vuoden 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.
Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.
Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.
Noi tarkoittanee et kaksi vuotta sitten korjausvelka oli 40 miljoona sa nyt se on 52 miljoonaa ja 100M€ ylittyy jo kahdeksan vuoden kuluttua, eli 10 vuotta arvion tekemisestä.
Ilmeisesti investointien rahoitus on syönyt infran ylläpidon rahoitusta. Eli kun kaupunki on raknetanut uutta, se on tehty jo rakennetun ylläpidon kustannuksella.
Vanhan rakennuskannan ylläpidon sijaan Helsingissä on satsattu viime vuosina kasvuun. [Helsingin tekninen johtaja Kari] Pudas myöntää, että kunnossapitoa rahoitetaan niukemmin kuin investointeja.
”Tällä hetkellä kaupunkia kehitetään kunnianhimoisesti, ja investointien rahoitus on isossa kuvassa paremmalla tolalla. Samalla kun kaupunki kasvaa, lisääntyy myös kunnossa pidettävän infran määrä eli esimerkiksi kadut ja viheralueet”, Pudas toteaa.
No onpa taas valintoja tehty.