this post was submitted on 16 Jul 2023
20 points (100.0% liked)

Suomi

1931 readers
3 users here now

Suomalainen yhteisö suomalaisille ja kieltä hyvin osaaville.

The Finnish community for natives and proficient users of the language.


English-language discussions and news relating to Finland and the Finnish culture --> [email protected]

Paikkakuntien yhteisöt / City communities:

Muita suomenkielisiä yhteisöjä / Other Finnish communities :

founded 3 years ago
MODERATORS
 

Kyllä nyt kelpaa

  • ladata kiesiä
  • pestä pyykkiä
  • kastella pihaa
  • käydä suihkussa keskellä päivää (lämminvesivaraaja)

Tossa kun hinta oli halvimmillaan, niin siirtohinnan vähennysten jälkeen hinta oli siltikin negatiivinen ➡️ sähkölaskun summa pienenee mitä enemmän käytettiin.

you are viewing a single comment's thread
view the rest of the comments
[–] [email protected] 3 points 1 year ago* (last edited 1 year ago) (1 children)

Hyvinvointitappion ei tarvitse olla "keinotekoinen". Kun tuotettua hyödykettä ei tuoteta optimaalinen määrä, syntyy hyvinvointitappiota.

Jos, huom. jos, kuluttajat keksivät sähkölle käyttöä joka on korkeampi kuin sähkön tuottamisen aiheuttama kustannus hyvinvointitappiota ei tule, mutta en usko että näin on. Pitäisi keksiä keino laittaaa sähköenergiaa talteen. Autot lataukseen!

[–] [email protected] 3 points 1 year ago (1 children)

Ok, kiitos selvennyksestä! Katselin myös tuolta artikkelin englanninkielisestä versiosta ja tämä taitaa osua hyvin tähän tapaukseen (vaikka tuesta ei olekaan kyse):

Subsidy

Conversely, deadweight loss can also arise from consumers buying more of a product than they otherwise would based on their marginal benefit and the cost of production. For example, if in the same nail market the government provided a $0.03 subsidy for every nail produced, the subsidy would reduce the market price of each nail to $0.07, even though production actually still costs $0.10 per nail. Consumers with a marginal benefit of between $0.07 and $0.10 per nail would then buy nails, even though their benefit is less than the real production cost of $0.10. The difference between the cost of production and the purchase price then creates the "deadweight loss" to society.

Eli sähkön hinnan tilanteeseen sovitettuna, kuluttajat eivät saa samaa määrää "hyötyä" tuosta halvenneesta hinnasta kuin mitä tuottajat joutuvat siitä maksamaan. Jotakuinkin näin?

[–] [email protected] 3 points 1 year ago

Sen voi ymmärtää niin, että on kuluttajia, jotka eivät ostaisi nauloja 10 sentillä, mutta heille maksetaankin 3 senttiä siitä, että he ostavat sen.

Helpompi on ehkä hahmottaa intuitiivisesti esimerkistä, jonka olen nähnyt lähimmässä Cittarissani: kassalinjaston ulkopuolella oli pieni pakasteallas, josta asiakkaat saivat ottaa ilmaiseksi kaurajauhispakkauksen. Hyvin moni, joka sen otti, todennäköisesti ei lopulta edes syönyt tai avannut pakettia, tai sitten ei hirveästi siitä muutenkaan nauttinut. Hyvinvointitappio oli siinä, että tätä tuotetta oltiin valmistettu aivan liikaa siihen nähden, paljonko sillä oli jopa alennettuun hintaan kysyntää, jolloin se jouduttiin käytännössä heittämään pois.